Millaista väkeä lapissa liikkuu?
Kesällä lapin kulkijat ovat enimmäkseen nuoria ja he liikkuvat *...ryhmissä, eli rippikouluporukoissa ja partiolaisissa.
Kämpän katolla keikkuminen ja tulella leikkiminen on osa partiokulttuuria, jonka voi todeta jokainen lapissa liikkuessaan. Rippikoululaiset taas ovat yleensä ekakertalaisia ja he tykkäävät pitää isoa ääntä ja kisuta keskenään. Moni ekakertalainen huomaa että retkeily ei ole aina auringonpaistetta, vaan aivan jotain muuta. Kuten esim. sadetta, sääskiä, puutuneita hartioita ja hiertäviä rakkuloita. Siitä aiheutuu marinaa ja niskurointia.
Onneksi kun mennään kauemmaksi maantiestä alkaa tosi retkeilijöitäkin olla enemmän. He eivät hae enää äärimmäisyyksiä vaan puhdasta nautintoa ja luonnon rauhaa. Reissun fyysiseen rankkuuteen on totuttu, ja aikaa jää nyt maisemien ihailuun ja henkisiin nautintoihin. Tällaiset retkeilijät osaavat olla omaa itseänsä, ja siksi he ovatkin toinen toistaan vahvempia tai erikoisempia persoonia.
Talvella erämaassa ei muita liikukaan kuin tätä jälkimmäistä ryhmää. Nuorille *...lle olot ovatkin jo liian ankarat ja karut. Ihmisten tapaamin tuolloin onkin miellyttävämpää, kun kaikki eivät ole samanlaisia. Kaikille on muotoutunut oma tyylinsä niin varusteissa kuin retki käyttäytymisessäkin. Illalla kämpässä kukin kertoo toinen toistaan parempia tarinoita ja loppuillasta juttujen uskottavuus alkaakin jo kärsiä kun mielikuvitus pääsee valloilleen.
Lyhyesti sanottuna tämän jälkimmäisen ryhmän ihmisten tapaaminen on suurta nautintoa ja oleellinen osa retkeilyä.
*ympäristön painostuksesta poistettu sana.
27.10-99